Ernest Hemingwayn työtapa teki vaikutuksen. Kuva: "ErnestHemingway" by Lloyd Arnold |
Pää pilvissä - kumpparit ojassa
Katselin dokumenttia kirjailija Ernest Hemingway:stä ja siinä sattui silmaan yksi yksityiskohta. Kun Hemingway kirjoitti läpimurtoteostaan ( taisi olla "Jäähyväiset aseille"), niin mies teki kirjalle 37 erilaista loppua. Hemingway halusi kokeilla eri vaihtoehtoja. Ja pitkän harkinnan tuloksena mies sai valmiiksi teoksen jota pidetään kirjallisuuden klassikkona.
Muistin myös kirjailija Mikael Niemen haastattelun, jonka kuulin radiosta. Toimittaja ihmetteli, että miksi Niemi oli kirjoittanut teostaan "Populaarimusiikkia Vittulanjängältä" niinkin pitkään kuin kymmenen vuotta. Niemi vastasi toimittajalle tähän tapaan: "Joillakin kirjailijoilla on vaikeuksia tietää milloin kirja on valmis. Minulla sitä vaikeutta ei ole. Kirjoitin sitä niin pitkään, että kirja oli valmis."
Elokuvan teko on pitkä prosessi
Elokuvan tekeminen on pitkä prosessi, Varmaankin paljon samaa kuin kirjan kirjoittamisessa. Pitää osata työskennellä asetetun tavoitteen eteen pitkiä aikoja. Vaikka valmista ei näytä tulevan on maali oltava selvänä mielessä.
Välillä usko meinaa loppua. Itselläni kävin niin, että puolessa välissä halusin muuttaa suunnitelmia ja tehdä fiktiivisempää elokuvaa. Välillä suunnittelin ottavani päähenkilöksi koiran. Onneksi annoin ajan kulua ja palasin alkuperäiseen suunnitelmaan.
Tätä kirjoittaessa alkaa filmi olla valmis ja päiväkirjan puhtaaksikirjoittaminen on helppoa. Hyvä niin.
Tunturin asukas on kiinnostunut kameramiehestä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti